POHJANLEHTO - PELIALUEEN KESKUS

 

 

Merkityn tapahtumien miljöönä toimii Pohjanlehto. Se on yksi osa hahmoillemme tuttua Mannerta samalla tavalla, kuin vaikkapa Suomi on osa Eurooppaa tai Euraasiaa. Aluetta hallitsee maassa sijaitsevan Imperiumi-kaupungin hallinto, eivätkä erilliset asutuskeskittymät ole erillisiä kansoja. Pohjanlehto sijaitsee toisessa universumissa, meidän Saksaamme verrattavissa olevalla alueella Keski-Euroopassa. Suomen tavoin siellä on neljä vuodenaikaa; luminen talvi, leuto kevät, pitkä ja lämmin kesä sekä sateinen syksy. Alueella vallitsevat ilmasto-olot eivät ole yhtä ankarat, vaan vuoden keskilämpötila pysyttelee alhaisempana. Pelialue on Merkityssä laaja, eikä se aina rajoitu pelkästään Pohjanlehtoon tai kartalla sijaitseviin kohteisiin, vaikka suurin osa peleistä pelataankin siellä. On lukemattomia paikkoja ja mahdollisuuksia joita karttaan ei ole kirjattu - pelimaailma on joustava, taipuen juonen tarpeisiin tarvittaessa.

 

 


 

LUONNOLLISET ALUEET

 

Pohjanlehdon alueeseen kuuluu neljä suurempaa metsää - Korpimetsä, Mustametsä, Pihlajametsä sekä Kastanjalehto. Näistä jokaista rikastaa monipuolinen eläimistö, johon lukeutuu niin peuroja, pikkulintuja, oravia, hiiriä kuin kaniinejakin, muistuttaen näin suomalaista luontoa huimasti.


Mustametsä on Pohjanlehdon metsistä kaikkein tiheiten kasvanut. Siellä tyypillisesti kukoistavat havupuut nuokkuvat lähellä toisiaan, eikä auringonvalo pääse koskettamaan pehmeää maastoa yhtä helposti kuin sen sisarmetsissä rehevän oksiston takia. Mutkittelevat polut kuusien ja mäntyjen lomassa johtavat helposti Vuorijoen eri haarojen luokse tai vuorenrinteille, joiden ylle Mustametsä levittäytyy. Puissa on naavaa ja jäkälää, metsä on peruiltaan vanha. Mustametsän keskiosissa sijaitsee myös Imperiumin kaupungin vanha hautuumaa, jossa seisovista hautakivistä voi yhä lukea ajan hampaan haperruttamia nimiä ja kuolinsanoja. Haudoilla kasvaa tavallisesti villikukkia kuten tuhatkaunoja sekä villiorvokkeja - muutamat haudat myös kantavat valkeita liljoja. Mustametsän läpi virtaa vuorijoki ja sen itäosissa sijaitsee eristyksissä oleva vuorilampi.

Pihlajametsä on Pohjanlehdon metsistä nuorin ja valoisin. Pohjakasvusto on kevyttä ja kuivakkaa, pihlajapuut sorjia ja korkeita. Metsän tunnelma on rauhallinen ja levollinen ja talvisin siitä tulee niinsanottu talven ihmemaa. Pihlajapuiden vihreään yleiskuvaan saadaan syksyisin ja alkutalvesta hieman asennetta kun kirkkaanpunaiset pihlajanmarjat kasvavat ryppäinä hentoisiin puihin. Metsässä ei ole nimeksikään tallattuja polkuja, eikä se ole metsästysmaina erityisen hyvä - se sopii sensijaan rentoihin iltakävelyihin ja rauhalliseen lintubongaukseen.

Korpimetsä ei nimestään huolimatta ole "korvessa", vaan se on kaunis ja laaja viheralue Peltomaiden lounaispuolella. Lehtipuut, kuten lehmus, tammi, pajut, pyökit ja vaahterat, ovat ottaneet tämän alueen täysin hallintaansa, antaen sille jo aikaa nähneen ja jalopuumetsämäisen olemuksen. Korpimetsässä luikertelee monia eläinten tallaamia polkuja, jotka keskittyvät vahvasti Kirkonkylän ympäristöön sekä Rauniolammelle, jonka ympäristössä vielä vanhan kaupungin raunioita sijaitsee. Mitä pohjoisemmas metsässä kuljetaan, sitä kuolleempaa ja näivettyneempää metsäpohja ja puusto on. Metsän pohjoisrajalla on myös kostea suo, jossa kasvavat puut ovat pitkälti lehdettömiä ja kelomaisia.

Kastanjalehto on pieni metsä suoraan Korpimetsän etelärajalla, jossa nimensä mukaisesti kasvaa paljon kastanjapuita! Kastanjalehto on valoisa ja miellyttävä, siellä elää paljon oravia, lintuja, kettuja ja jyrsijöitä. Kastanjalehto ei metsänä ole vanhakaan, mutta se saa hitaasti uusia asukkaita maahanmuuton seurauksena. Älykäs voi myös talven tullessa kerätä matkaansa kastanjoita ja paistaa niitä tulella kehon lämmittimiksi.

Merenlahdelle sijoittuva Kolkko-saari kantaa myös kallioisilla rannoillaan piskuista metsää. Kolkon metsä koostuu tiheään kasvavista korkeista kuusista ja männyistä, joiden väliinsä jättämä aukea tila peittyy pitkälti neulasiin ja satunnaisiin varpuihin. Havupuista riippuu pitkiä ja raskaita naavapartoja sekä laajoja lukinseittien verkostoja. Saarella ei elä tiettävästi muuta faunaa kuin satunnaisia merilintuja ja oravia. Kolkolla sijaitsee myös vanha mausoleumi, jonka omistajan nimi on ajan saatossa hapertunut irti sen seinästä.

 

 

PELTOALUEET

Kaski- ja Peltomaat ovat erilaisten ruohojen, heinien tai viljojen peitossa, riippuen sadon tuotteliaisuudesta ja muista muuttujista. Kaskimaat ovat sittemmin autioituneet, eikä aktiivista viljelyä alueella ole villikauraa ja -viljaa lukuunottamatta. Peltomailla taas viljely on tavallista. Puita kumpaisellakaan alueella ei juurikaan kasva, muutamaa eksynyttä yksilöä lukuunottamatta. Varsinkin Kaskimailla maa on laakeaa ja pitkälle on helppo nähdä, kun taas Peltomailla kumpuileva maasto saattaa häiritä suoraa näköyhteyttä horisonttiin.

 

VUORIALUEET

 

Pohjanlehtoa sen pohjois- ja itäreunoilla rajaa Pohjanvuorten vuorijono, joka kantaa rinteillään mitä mielenkiintoisempia kohteita. Vuoret ovat korkeimmillaan kilometrin, kahden luokkaa ja ne polveilevat alas hitaasti kohti Mustametsää ja pihlajametsää. Mustametsän pohjois- ja koillisosat ovatkin pitkälti vuorenrinteessä. Pohjanvuorilla sijaitsee esimerkiksi Imperiumin katakombien suuaukko, jonne päästäkseen hahmon on kiivettävä pitkät valkeat portaat ja kuljettava vuoripolkua joka on käynyt vuosien varrella hataraksi. Vuorilla sijaitsee myös Imperiumin vesiputkiston pää, joskin sen sijainti on tavankansalta kätketty. Pohjanvuoret päättyvät pohjoisosissaan Pudotukseen, joka on suora seinämä alas peltomaille. Pudotus on aikoinaan toiminut paikkana lukuisille epäonnisille onnettomuuksille sekä itsemurhille. 

 

RAKENNETUT ALUEET

Sodan jälkeen tuhoutunut Länsikaupunki on ollut oman onnensa nojalla jo kymmenisen vuotta - osa sen raunioista löytyy yhä Rauniolammen rannoilta, mutta suurin osa on sittemmin raivattu ja sen tilalle on alettu rakentaa Kirkonkylää. Yksi parhaiten säilyneistä rakennuksista on Kirkko, joka ilman sisäänkasvanutta tammea olisi varmasti jo luhistumispisteessä. Tammi kannattelee oksillaan ja vankalla rungollaan valkokivistä, rikkinäistä kirkkoa, jota uskaliaimmat saattavat jopa kutsua kodikseen. Kirkonkylän lisäksi Pohjanlehdon rakennuksiin kuuluvat Imperiumin linna ja eliittikaupunki, sekä Pohjanlehdon valkeakivinen satama. Satamasta lähtee paitsi tavarakuljetuksia ja sinne saapuu kauppiaita, mutta siellä on myös vapaaseen käyttöön oleva soutuvene. Satamassa on myös vähissä määrin asutusta, pääosin satamatyöntekijöille ja hyväosaisille kansalaisille.